Suomalaiset ovat kuuluisia saunasta ja saunomiskulttuurista. Mutta sauna ei ole suomalaisten keksintö, vaan intiaanien. Intiaanien keskuudessa se tunnetaan hikimaja nimellä, joskin tarkoitusperä on ehkä paljolti samankaltainen. Intiaanien hikimaja ei myöskään ole ollut kiinteä rakennus, kuten suomalaisten sauna johtuen siitä, että intiaanit vaelsivat pitkiä matkoja etsiessään ravintoa.
Kun suomalainen päätti asuttaa jonkin paikan, niin lähes ensimmäiseksi rakennettiin sauna. Mikäli lähellä oli järvi, leveä joki, meren rantaa tai iso lampi, niin siinäpä oli oiva paikka saunan sijaita. Vettä sai kannettua helpommin, kun sitä oli tarjolla lähellä. Lisäksi aina on harrastettu uintia, vilvoittelua ja kenties avannossakin pulahtamista. Talvisin kierittiin saunomisen välissä lumihangessa ja siitä taas lauteille.
Sauna on ollut puhtain paikka, koska kuuma lämpötila tappaa pöpöjä ja laittaa hikoilemaan taudin pois. Sauna on lämmitetty kuppausta varten, paha veri on saatu huuhdottua pois samalla ja paikka ollut myös lämmin maata alastomana.
Sauna on lämmitetty synnytystä varten, uusi elämä on toivotettu tervetulleeksi maailmaan ja sauna on lämmitetty ruumiin pesemistä varten, jolloin on toivotettu lähtijälle hyvää matkaa sinne toiseen paikkaan.
Sauna oli paikka, jossa käytiin ennen aikaa vain kerran viikossa tai harvemmin. Alusvaatteitakaan ei vaihdettu jatkuvasti, kun niitä ei paljon ollut, jos oli ollenkaan. Loisia eli täitä häädettiin kuumassa saunassa kylpien. Elämä on tuntunut aika paljon erilaiselta kuin tänä päivänä.
Yleinen käytäntö saunomiselle on ollut yhteissaunominen. Miehet, naiset ja lapset kaikki suloisissa löylyissä ilman rihman kiertämää. Se on ollut ihan normaalia. Mietin itse miten naisilla on ollut tunnelma kuukautisten aikana? Entä lapsilla, kun he alkoivat huomata kehossaan muutoksia kohti aikuisuutta? Vai oliko elämä kaikkineen niin suoraa ja luonnonläheistä, että mikään ei ihmetyttänyt ketään.
Yleisiä saunoja oli Suomessa runsaasti 1800-luvun loppupuolelta aina 1950-luvulle asti ja niissä sai saunoa maksua vastaan. Joissakin saunoissa oli saunottaja, mutta yleensä ei. Saunoissa oli yleensä vuorot erikseen miehille ja naisille. Näitä yhteissaunoja käytettiin kaupungeissa, koska tontit olivat ahtaat ja paloturvallisuusasetus saattoi estää saunan rakentamisen. Tulipalon riskit olivat suuret. Yhteissaunojen kylpijät koostuivat työväenluokasta ja alemmasta keskiluokasta, ”paremmalla väellä” oli omat kylpyhuoneet ammeineen ja he kävivät kylpylöissä virkistäytymässä.
https://visittampere.fi/elamys/rajaportin-sauna-suomen-vanhin-yleinen-sauna
Savusauna on oma juttunsa ja sen lämmittäminen vei ja edelleen vie aikaa ja kysyi taitoa. Itse en ole tainnut paria kertaa enempää istua savusaunan nokisessa ja hämyisessä tunnelmassa, enkä sitä nyt niin korkealle itse ylistäisi.
Saunan lämmitys on rituaali. Puhun nyt puulämmitteisestä saunasta. Sauna lämmitetään usein tiettyä tarkoitusta varten, raskaan työpäivän päätteeksi halutaan päästä rentoutumaan ja puhdistautumaan, mutta myös mieli hiljentymään. Saunaan lisätään puita ja jäädään ehkä hetkeksi tuijottelemaan liekkien muotoja ja kuuntelemaan puiden rätinää ja liekkien huminaa. Siinä samalla mieli rauhoittuu ja voi kääntyä tutkimaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan ihan helposti kun vaan on.
Entä kun on päättänyt polttaa vanhoja kortteja, kirjeitä, kaikenlaista A4 ja vastaavaa mitä on kertynyt ajan saatossa. Sitten istut siinä saunajakkaralla ja ryhdyt käymään vielä läpi niitä kaikkia ja ne herättävät monenlaisia tunteita; suu vetäytyy hymyilemään, naurahtaa ihan ääneen, joskus saa vallan kunnon nauruhepulin aikaan. Toisin päinkin voi käydä; kiukku löytää taas ulos, harmituskin, häpeä se vasta onkin äkkiä pantava pesään palamaan poroksi, pois silmistä ja toivottavasti myös mielen päältä. Suru nostaa silmiin vedet, lamauttaa ajan tajun. Melkein jää sauna lämmittämättä, kun itku vavisuttaa kroppaa ja kyynelten läpi ei oikein mitään näe hahmottaa. Ettei vaan näppejään siinä polttaisi.
Tällainen sauna on oikea terapiasauna! Toki sekin jotain maksaa, mutta menee vakuutusrahat hyvään tarkoitukseen ja muukin pakollinen juokseva meno kuittautuu sillä helpotuksella ja vapaudella, mikä tästä on seurausta.
Veden kantaminen on sekin iso homma. Saunoissa on yleensä pata, jossa lämmin vesi lämpiää samalla kun kiukaan kivet. Isossa saunassa on erillinen muuripata, pienemmissä on kiukaan kyljessä vesisäiliö. Vanhan ajan puulämmitteinen sauna on mielestäni paras, joskin kaikkea ei voi aina elämässä saada.
Sähkökiuas lämpiää vaivatta ja nopeasti, ei tarvitse miettiä mistä hakea puita ja montako pesällistä on poltettava, että saa kunnon löylyt. Eikä tarvita veden kantamista ja vadeissa plutraamista, kun menee vain suihkun alle. Mutta sama asia se ei ole silti, mielestäni se on muovia, korvike, joka ei maistu samalta aidolta saunalta. Siitä huolimatta pitää usein tyytyä sähkökiukaan antamiin löylyihin ja voi niissäkin löylyissä rentoutua ja omia vaivojaan pois viskellä. Vedellä sinänsä on saunomisessa tärkeä merkitys, kuten voi hyvin ymmärtää. Oman kehon vesiäkin saattaa hikoilla pois ja sitä kautta kuonaa saa myös ulos.
Pidemmän kaavan mukaan voi lämmittää puhdistussaunaa koivuklapeilla. Hauduttaa yrttejä kolotuksia karkottamaan, säryt taltuttamaan, aineenvaihduntaa vilkastuttamaan ja samalla verenkiertoa vahvistamaan. Vanhoista lakanoista voi repiä kaistaleita, joita sitten kastella yrttihauteessa ja heittää lauteilla hartioilleen tahi lanteilleen.
Oma jalkakylpyvati on suotavaa olla tai käyttää vatimuovia ja se on hyvin tehokas keino itsehoitoon, kun valikoi vaikka 4 eri kasvia tarkoitus mielessään ja hauduttaa näistä jalkakylvyn. Ilmaista ja helppoa terveydenhoitoa!
Saunahunaja pehmentää ihoa ja hoitaa. Löylyveteen tai kiuaskippoon voi laittaa eteerisiä öljyjä, joiden vaikutuksesta voi nauttia löylyttelyn lomassa. Turve ja savi ovat samoin hoitavia tuotteita ja aina on hyvä muistaa mielessään mistä haluaa päästää irti ja mitä haluaa niiden avulla itselleen saada.
Vihta tai vasta on monelle ehdoton saunaan kuuluva elementti. Itse käytän sanaa vihta ja vihtominen. Isäni osasi tehdä hyviä vihtoja, pääosin riippakoivun oksista, mutta saattoi joukossa olla tammea tai katajaa, vaikka harvemmin. Vihta sidottiin nuorella vitsaksella, ei koskaan muulla tavoin. https://luxsauna.fi/mika-on-vihta-tai-vasta-kuinka-tehda-se-yhdessa-tunnissa/
Vihtaa tehdessä käytetään yleensä puhdistavaa riippakoivua materiaalina, mutta voi sitä tammestakin vihdan tehdä tai saunan tammipuilla lämmittää ja tällöin lämmitetään suojelussaunat. Pihlaja on pyhä puu, joten sitä voi käyttää henkiyhteyssaunomiseen ja taikojen luomiseen. Räiskyvä pihkainen kuusipuu tai mänty lämmittää irtipäästämisrituaalille pyhitetyn saunan ja havuja voi levitellä lauteillekin. Tämä voi olla vaikka nykyisin yksi morsiussaunan rituaali, kun toivotaan irtipäästöä aiempien kumppanien energioista tätä uutta varten näin eheytyen. Saattaa ne havunneulaset olla kyllä haastavia paljaiden persuuksien alla.
Kataja on tunnetusti desinfioiva ja tulehduksia lievittävä, joten voi sitä oksan liittää saunavihtaan ja kun sitä vihtaa hautoo aina ennen vihtomiseen ryhtymistä, niin ne eteeriset ainesosat pääsevät esiin. Joku rohkelikko laittaa nokkostakin, mutta kyllä se polttelee ihoa.
Sitten vielä saunahattu, eikä ihan millainen tahansa ja sen käyttöön saa hyvät vinkit alla olevaa linkkiä klikkaamalla.
https://www.saunahattukauppa.fi/miten-saunahattua-kaytetaan
No, läheskään aina ei ole saunahattua, saunahunajaa tai jaksa tehdä yrttikylpyjäkään, mutta aina saunassa voi rauhoittua ja antaa lihasten rentoutua jännityksistä.
Saunan voi lämmittää morsiussaunaksi omin rituaalein tai ihan rituaaliseksi loitsusaunaksi. Vettä heitetään kiukaalle vuorotellen ääneen sanoen toive eri ilmansuuntien se kuulla. Saunassa voi rauhoittua helposti ja päästää irti stressistä ja mielipahasta, saunassa voi laulaa lurauttaakin, jos kuulemassa on vain saunatonttu. Puhumattakaan loistavista ideoista, joita siellä lauteilla ollessaan mieleen putkahtaa, kun on hiljaa ja vapaassa mielen virtauksessa ikään kuin tiedostamatonta tietoa vastaanottamassa.
MONENLAISIA SAUNOJA
Sauna voi olla iso ja sinne mahtuu paljon saunojia, se voi olla savusauna, puulämmitteinen tai sähkökiuas, kerrostalon asunnossa tai taloyhtiön sauna omalla varatulla vuorolla, itserakennettu luvan ja hyväksynnän myötä omaan asuntoon tai se vanha, pieni mökkisauna veden äärellä. Uimahallin sauna, hotellin sauna, lauttasauna, tynnyrisauna, telttasauna, mitä näitä nyt voi kaikenlaisia saunoja olla.
Muissa olen ollut, mutten telttasaunassa enkä lauttasaunassa. Rakastan saunaa! Nykyään olen oppinut tosin elämään suuren osan vuotta ilman säännöllistä saunomista, vaikka aluksi se tuntui vaikealta. Mökillä on hauska pieni sauna, jonka edesmennyt appeni oli rakentanut ja kuljetuttanut saareen vesiteitse. Nykyisin perille pääsee tietä pitkin. Sauna on kuin iso leikkimökki, siihen mahtuu lauteille kaksi ihmistä ja samassa tilassa pitää peseytyä. Kiukaan kyljessä on pieni säiliö, joka on hidas lämmittämään vettä kuumaksi. Saunassa on kolmeen suuntaan pyöreä ikkuna, yhden kautta voi katsella merelle. Ikkunat on rakennettu laivan ravintolan ikkunallisista ovista, kun sinne tehtiin remontti. En muista oliko kyseessä Bore, vai mikä. Mutta Suomen ja Ruotsin väliä ovat ne ikkunat aikoinaan seilanneet. Appi oli työssä Wärtsilän telakalla, niin hän sai mahdollisuuden tähän hyötykäyttöön. Rantaan voi mennä välillä vilvoittelemaan tai saunan terassilla istuskella. Juoda pitää muistaa, ettei tule heikko olo.
Saunamaljaa voi nostaa joskus. Tervaliköörisnapsi, jotain brandya tai kylmä olut. Kotikaljaa, marjamehua, kylmää vettä ja viimeksi mainittuja voi nauttia enemmänkin. Sekä laittaa kiukaalle saunottelun ajaksi uuniperunaa tai kasvisvarrasta tai makkaraa iltapalaksi, kun ei joka ilta, vaan muutaman kerran kesäkaudella. Silloin ne maistuvat erityisen herkulliselta.
Saunassa on laudeliina, ikkunalla oksia lasikipossa ja meillä on se saunatonttukin! Lue lisää saunatontuista linkin takaa!
https://www.duodecimlehti.fi/duo91193
Elämäni muut saunat
Lapsuudesta muistan Lammilla pihasaunan, jossa oli pukuhuone erikseen ja siellä joskus joku vieras nukkui, kun tilaa oli muuten vähän. Kerran isä oli sinne majoittuneena ja oli kuolla häkämyrkytyksen uhrina. Siitä jäi itselle aina varoitus siitä, että peltiä ei laiteta kiinni liian aikaisi
Lammilla käytiin myös kylässä ja saunottiin vieraissa saunoissa. Mummulan sauna Pirkkalassa oli rakennettu talon kellariin ja se tuoksu oli omanlainen. Sitten Hirsitien vuosina sauna oli kaivon vierellä, talosta katsoen kaukana ison mäen alla ja siellä ei ollut meillä sähköjä koko paikassa. Saunassa piti pimeään aikaan kylpeä myrskylyhtyjen valossa.
Saunan etuosa oli osittain avonainen iso tila, jossa lämmitettiin suuressa mustassa padassa vettä saunomiseen ja pyykin pesua varten. Muistelen miten siellä tilassa kattohirsistä roikkui se sikapossukin, jota en onnistunut pelastamaan kauhealta kuolemalta.
Kaikkialla missä asuttiin oli aina sauna talon kellarissa tai pihamaalla. Hassuin saunamuistoni liittyy Suomussalmella kesälomamatkalla tapahtuneeseen kertaan. Sauna oli jäänyt lehmien aitauksen sisään ja lehmät tunnetaan uteliaina olentoina. Kun istuin lauteilla kahden pienen lapseni kanssa, niin saunaan tunki sisään lehmä. Pukuhuoneessa oli peräkkäin jo kaksi ja ovesta tunkemassa sisään neljäs, muutama jonossa ulkona. Pelkäsin lehmien tallovan jalkapöytäni ja varpaani, kun peruuttelin heitä laitumelle. Ovea ei saanut teljettyä, joten lasten ja itseni peseytyminen oli tehtävä nopeasti ja aina välillä häätäen lehmiä ulos.
Kyllä monista saunareissuista on kerääntynyt muistoja, niin hauskoja kuin ikävämpiäkin kokemuksia. Niin kuin elämässä tapahtuu muutoinkin vuoroin iloa, vuoroin surua.
Odottelemaan ensi toukokuuta ja mökkisaunan lämmitystä ja lämpöä. Se sauna kruunaa pitkän päivän aherruksen puutarhatöissä sekä yhdessä raikkaan meri-ilman ja lintujen laulukuoron kera tuudittaa syvään uneen.
