kuuluu huulikukkaiskasveihin, Thymus Vulgaris, Thyme
Neitsyt Marian sänkyruoho
Yleisin Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen hiekkakankailla ja kallioilla kasvava lajike Thymus Serpyllum on rauhoitettu ja uhanalainen.
Tarha-ajuruoho on n. 20 cm korkea voimakkaasti tuoksuva puolipensas, joka kukkii vaalean lilanpunaisin tai joskus valkoisin kukin. Se on yksi maailman vanhimpia mauste- ja lääkekasveja. Yleisesti sitä on viljelty ainakin 1500-luvulta lähtien. Luonnossa kasvavana sitä löytää Välimeren ympäristön maista, mutta Suomessa se menestyy ainoastaan viljeltynä. Etelä-Suomessa se talvehtii kohtalaisen hyvin ainakin, jos se suojataan kevätauringolta. Timjami sopii hyvin kasvatettavaksi myös ruukkukasvina ja esim. kivikkopuutarhojen koristekasvina. Se on myös erinomainen mesikasvi, josta mehiläiset tuottavat tuoksuvaa, hyvänmakuista ja vitamiinipitoista hunajaa.
Suvun nimi Thymus tarkoittaa voimaa ja rohkeutta. Toisen selityksen mukaan sana on johdos kreikan sanasta “thymon”, joka merkitsee tuoksuvaa uhria.
Tuoreen timjamin lehdet ovat pienet ja ryppäissä kasvavat, varret ovat ohuet ja puumaiset. Timjami on sukua oreganolle ja muistuttaakin ulkonäöltään hieman sitä. Maku on kuitenkin selkeästi kukkaisempi ja jopa hennon sitruksinen.
Sitruuna-ajuruoho (Thymus x citriodorus) on tarha-ajuruohon ja nurmiajuruohon (Thymus pulegioides) risteymä, jota tapaa vain viljeltynä. Sitruunamaisen tuoksunsa ja makunsa vuoksi se on erittäin suosittu mausteyrtti, jota valitettavasti Suomessa ei juuri viljellä. Talvesta se kuitenkin selviäisi jopa paremmin kuin tarha-ajuruoho. Se viihtyy myös ruukussa viljeltynä. Mausteena se sopii erityisesti kala- ja vihannesruokiin sekä salaatteihin mutta myös hyvin esim. liharuokien mausteeksi. Sitruuna-ajuruoholla ei ole rohdoskäyttöä, mutta se on erittäin koristeellinen puutarhassa. Siitä on olemassa myös valkoisen ja vihreän kirjava lajike (Silver Queen).
Sitruuna–ajuruoho leviää pontevasti muodostaen tuuheaa mättäikköä, ja on sitten erinomainen maanpeitekasvi. Lehdistöllä on raikas, sitrusmainen tuoksu.
Aureus-lajikkeen lehdistöllä on raikas, sitrusmainen tuoksu. Erittäin hyvä kivikoissa ja kuivissa perennaryhmissä.
Luonnonvaraisena kasvavaa kangasajuruohoa on käytetty timjamin korvikkeena.
Kreikan sana thuein tarkoittaa uhrina polttamista ja thymus rohkeutta. Thumos tarkoittaa hajua. Vulgaris tarkoittaa yleinen ja siksi tämä on ”yleinen timjami, arkipäivän tapa pitää pelko loitolla”.
Lupaus: Minä huolehdin tarkoitusperieni puhtaudesta, joten saan elää vapaana pelosta.
Avainsanat: positiiviset: suoja, urheus. negatiiviset: Purra hammasta ja etsiä tahto ja rohkeus yltää tavoitteisiin.
Kreikkalaisilla oli tapana sanoa, että rohkea ihminen tuoksuu timjamilta. Rooman legionaalaiset kylpivät timjamivedessä saadakseen voimia taisteluun. Keskiajan linnan neidot ompelivat nenäliinaan timjamin oksan ja mehiläisen kuvan ritarilleen innoitukseksi. Skotlannin Ylämaan asukkaat joivat villitimjamiteetä ennen sotaan lähtöä. Muinaisessa Egyptissä timjamia käytettiin muiden yrttien ohella palsamointiin. Mikrobeja tappavan vaikutuksen vuoksi timjami ehkäisee kasvi- ja anatomisten preparaattien mätänemistä.
Vanhan tavan mukaan nuoren neidon tuli ommella alusvaatteisiinsa timjamin, laventelin ja mintun oksa herättämään mielitietyn kiinnostus.
Pelkän timjamin uskottiin vetävän puoleensa keijukaisia.
Tarha-ajuruoho, kansanperinne
Monen timjamilajikkeen siemenet olivat Pietari Kalmin Amerikan matkan tuliaisia 1700-luvulla. Sitä on viljelty siellä täällä Suomessa lähinnä makkaramausteeksi.
Tarha-ajuruohon käyttö mausteena on ollut vähäistä Suomessa viime vuosiin saakka. Lääkekasvina sitä on arvostettu keuhkoputkentulehdusten ja vilustumisten hoitona. Timjamimehu on sopinut myös pienten potilaiden yskänlääkkeeksi.
1600-luvulla annettiin ohjeeksi: “Timjami suolan ja etikan kanssa, hitaasti nieltynä, on hyvä sille, jolla on ollut pitkäaikainen yskä, sillä se ajaa yskän pois ja irrottaa sen pois syljettäväksi”. Pietari Kalm kertoi Länsi-Ruotsin matkallaan 1742 tavanneensa matkamiehen, joka kovasti kehui kangasajuruohoa hammassäryn parantajana: ” Otetaan kukkia ja lehtiä ja murskataan ne rikki kuten tupakka, keitetään maidossa, pannaan puhtaaseen pellavavaatteeseen, puristetaan maito pois, sidotaan pussi niin lämpimänä kuin vain kärsii sille puolelle leukaa, jolla hammassärky tuntuu, paneudutaan hetkeksi vuoteeseen ja pysytellään lämpimänä.” Elias Lönnrot tiesi lisää käyttötapoja: “Löysääväksi ja vahvistavaksi lääkkeeksi teessä, myös hauteeksi suonenvedoissa, nyrjähdyksissä ym.”
Luonnonvaraisena kasvavaa kangasajuruohoa on käytetty timjamin korvikkeena.
Karjalan Laatokan kalastajat joivat ajuruohoteetä. Kangasajuruoho on tuoksunsa vuoksi huomattu jo varhain ja sitä on käytetty kauan kansanlääkinnässä. Puutumattomia versoja on käytetty teenä helpottamaan ummetusta ja hoitamaan keuhkoputken tulehduksia ja lasten hinkuyskää. Nyrjähdyksiin ja suonenvetoon ajuruohosta on tehty hauteita, mutta sitä on myös käytetty erilaisissa vahvistavissa kylvyissä.
Ruotsissa kangasajuruoholla hoidettiin unettomuutta, päänsärkyä ja hermostuneisuutta. Sen myös tiedettiin olevan ruokahalua lisäävä ja nesteitä poistava vaikutus. Timjami vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja alentaa verenpainetta sekä kolestrolia. Kasvilla on kipuja lievittäviä ja kuumetta alentavaa vaikutusta.
Teellä torjuttiin vilustumista. Timjamista on apua flunssassa, yskässä ja kurkkukivussa.
Ulkoisesti käytettynä timjami helpottaa kutinaa ja torjuu hilsettä.
Lähteet:
Sinikka Piippo: Elinvoimaa mausteista
Barty Phillips: Yrtit – suosituimmat mauste- ja lääkekasvit
Annabelle Fagner & Martina Schlegel: Hyvän olon yrttitarha
.
Käyttö rohtona
Timjamia suositeltiin yleislääkkeeksi mm. krapulaan ja pahoinvointiin. Sen haihtuva eteerinen öljy vaikuttaa antiseptisesti viruksia tappavasti ja vahvistaa vastustuskykyä. Timjamiöljyn sisältämä haihtuva ainesosa, tymoli, pystyy kumoamaan yli 1200 erilaisen kehossa esiintyvän haitta-aineen vaikutuksen.
Käyttö ja yhdistely: Sisäisesti tippoina käyttöpullosta. Myös ulkoiseen käyttöön kylpyvedessä sekä paikallisesti 2 tippaa käyttöpullosta suoraan ehjälle iholle. Sopii hyvin yhteen sipuli- ja salviatippojen kanssa virustartuntoja vastaan. Valkosipulin kanssa hiivasyndroomaa vastaan. Laventelin kanssa rauhoittamaan liikaa innostusta, Purasruohon kanssa lievittämään tulevaisuuden pelkoa.
Timjamin haihtuva öljy sisältämät tärkeimmät yhdisteet ovat karvakroli ja erityisesti tymoli, jotka ovat antiseptisia aineita vaikuttaen mm. sieniin ja antibiooteillekin vastustuskykyisiin bakteereihin. Kukkivasta versosta (herba thymi vulgaris) tehtyä teetä käytetään hinkuyskän, keuhkoputkentulehduksen ja kurkunpääntulehduksen lääkkeenä. Timjamimehua on perinteisesti käytetty pienten lasten yskänlääkkeenä. Höyryhengitettynä kasvi vaikuttaa hengitysteitä avaavasti. Timjamilla on myös ruuansulatuskanavan kouristuksia laukaiseva vaikutus, joka johtuu eteerisen öljyn lisäksi kasvin flavonoideista. Ulkoisesti kasvilla voidaan hoitaa mm. haavoja ja ihon tulehduksia sekä kutisevaa ihoa.
Tymolia käytetään eristettynä suuvesissä ja hammastahnoissa.
Kasvin yliannostus voi aiheuttaa oksennusreaktion, kun ruuansulatuskanavan rauhasten toiminta tehostuu liikaa.
Muu käyttö
Kosmetiikka- ja alkoholiteollisuudessa käytetään timjamia hajusteena ja aromiaineena. Lehdistä ja kukista voi valmistaa ihoa puhdistavaa ja huokosia supistavaa kasvovettä tai höyrykylpyjä.
Käyttö ja markkinat
Timjami on tärkeä mauste- ja rohdoskasvi. Siitä tislattua eteeristä öljyä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Eniten timjamia kasvatetaan Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Englannissa ja kulutetaan puolestaan Yhdysvalloissa (n. 1000 t/v). Eteeristä öljyä kasvista tislataan 10–15 t/v. Suomeen tuodaan vuosittain muutamia tonneja kuivattua timjamia.
Käyttö ravintona
Välimereltä kotoisin oleva timjami on voimakkaan aromaattinen yrtti, jonka tuoksussa ja maussa erottuu lämpimän metsäisiä ja kukkaisia vivahteita. Lajikkeita on kymmeniä erilaisia, joista sitruunatimjami on tavallisen timjamin rinnalla suosituin.
Jo roomalaiset maustoivat viininsä ja juustonsa timjamilla. Timjamia käytetään maustamisessa paljolti meiramin tapaan. Erityisesti ruokiin, joissa käytetään viiniä, suositellaan timjamia mausteeksi. Kukat sopivat koristeeksi ruokiin ja salaatteihin. Timjamista voidaan tehdä myös yrttiteetä, jota miedontamaan sopivat tarvittaessa mustaherukan lehdet tai apilan kukat.
Ruoanlaitossa timjamin maku säilyy hyvin, vaikka ruokaa kypsennettäisiin pitkäänkin. Timjami sopii erinomaisesti erilaisiin liha-, siipikarja-, kala- ja äyriäisruokiin sekä näiden marinadeihin. Myös esimerkiksi munakkaisiin yrtti tuo kivaa aromia, kuten myös erilaisiin pastaruokiin. Timjamilla loihdit uutta vivahdetta kalikääryleisiin, hernekeittoon ja kastikkeisiin.
Timjamin edut ihmiskeholle teessä
Timjami-teen tai timjamin hyödyllisyys ulottuu kaikkiin kehojärjestelmiin. Erityisesti lääkekasvi:
- nesteyttää limaa ja edistää sen erittymistä keuhkoista ja keuhkoputkista;
- taistelee infektioita ja patogeenisiä bakteereja vastaan;
- sillä on hyvä vaikutus hermostoon ja normalisoi uni;
- lievittää lihaskouristuksia ja rauhoittaa nivelkipua;
- edistää matojen poistamista suolistosta;
- parantaa verisuonten tilaa ja alentaa kolesterolia;
- vahvistaa immuunijärjestelmää ja suojaa viruksilta ja vilustumisilta;
- supistavien ominaisuuksiensa ansiosta se pysäyttää ripulin.
Hyödyllistä timjamia voidaan käyttää erittymisjärjestelmän tulehdussairauksiin. Kasvi eliminoi kivun ja normalisoi virtsaamisen kystiitin ja virtsaputken kanssa.
Miksi timjamitee on hyödyllistä naisille
Timjami-teellä on hyvä vaikutus lisääntymisjärjestelmään. On hyödyllistä käyttää sitä vaikeiden kuukautisten ja syklin epäonnistumisten, urogenitaalisen järjestelmän tulehdussairauksien ja hormonaalisten häiriöiden yhteydessä. Juoma tasoittaa vaihdevuosien naisten emotionaalista taustaa ja helpottaa vaihdevuosien alkamista.
Timjamin käyttö raskauden aikana ei ole kielletty, mutta sen käytöstä tulee sopia lääkärisi kanssa. Hyödyllinen kasvi vahvistaa immuunijärjestelmää, mutta samalla parantaa kohdun sävyä ja voi johtaa keskenmenoon. Siksi on suositeltavaa ottaa timjami lääkinnällisiin tarkoituksiin pääasiassa myöhemmin ja vain, jos on vakavaa tarvetta.
Timjami-tee raskauden aikana auttaa poistamaan ödeemaa
Imetyksen aikana timjami voidaan kuluttaa vauvoilla ilman allergioita. Kasvi ei vain auta sinua toipumaan synnytyksestä, vaan lisää myös maidon määrää.
Miksi timjamitee on hyödyllinen miehille
Miesten timjami-teen lääkinnälliset ominaisuudet ovat hyödyllisiä eturauhastulehdukselle ja virtsaputkitulehdukselle sekä libidon vahvistamiselle. Timjami lisää testosteronituotantoa ja lisää tehoa sekä parantaa siemennesteen laatua.
Miehille, joilla on taipumus kaljuuntua, on hyödyllistä ottaa juoma hiusten vahvistamiseksi. Teetä suositellaan juomaan alkoholiriippuvuuden sattuessa – se aiheuttaa vastenmielisyyttä alkoholiin ja auttaa luopumaan pahasta tavasta.
Lapsille
Voit tarjota lapsille miedosti valmistettua terveellistä teetä kolmen vuoden iästä alkaen. Juomalla on hyvä vaikutus kuivalle yskälle ja keuhkoputkentulehdukselle, hinkuyskälle ja keuhkokuumeelle. Samanaikaisesti on kiellettyä yhdistää teetä lääkkeisiin, jotka sisältävät myös timjamia. Tämä voi aiheuttaa yliannostuksen lapselle ja johtaa haittavaikutusten kehittymiseen.
https://gardenlux.decorexpro.com/fi
Viljelyedellytykset
Tarha-ajuruohoa eli timjamia viljellään yleensä yksivuotisena, koska sen talvehtiminen on epävarmaa ja onnistuu lähinnä vain Etelä-Suomessa. Se menestyy parhaiten kuivahkossa, kevyessä, hyvin muokatussa ja kalkitussa runsasravinteisessa maassa aurinkoisella kasvupaikalla. Sopiva lannoitus on 4–5 kg kompostia neliölle. Timjami käy hyvin koristekasviksi kivikkoryhmiin ja ruukkukasviksi ikkunalle tai parvekkeelle. Sitä viljellään myös kasvihuoneessa.
Lisäys
Timjamia lisätään siemenistä, pistokkaista, taivukkaista (itsestään juurtuneista maahan painuneista oksista) tai kasveja jakamalla. Siemenet kylvetään toukokuussa turveruukkuihin (5 x 5 cm) muutama siemen kuhunkin. Siemenet itävät parhaiten valossa peittämättä. Taimikasvatusaika on 4–5 viikkoa. Avomaalla istutustiheydeksi sopii 30 x 30 cm. Muovikatteen käyttö on eduksi viljelyssä; siihen taimet istutetaan 9–12 kpl/m2. Harjuissa sopiva istutustiheys on 6–10 kpl metrille yhteen tai kahteen riviin istutettuna. Timjami voidaan myös kylvää avomaalle suoraan, mutta tällöin kehittyminen on paljon hitaampaa ja sato pienempi. Se kylväytyy itsestäänkin ja saattaa säilyä pitkään samalla kasvupaikalla, vaikka ylitalviset yksilöt kuolevatkin. Varmimmin timjamin saa kotioloissa säilymään talven yli ottamalla sen syksyllä ruukkuun ja talveuttamalla valoisassa ja viileässä paikassa. Keväällä siitä voi ottaa pistokkaita juurtumaan.
Hoito
Rikkakasvit kitketään ja maa harataan tarvittaessa. Jos kasvuston halutaan säilyvän seuraavaan vuoteen, se on hyvä kattaa maan routaantumisen jälkeen. Viimeistään keväällä lumen sulaessa kasvit on syytä suojata auringonpaahteelta, sillä versosto kuivuu herkästi.
Sadonkorjuu ja käsittely
Sato korjataan yhdellä kertaa juuri ennen kukintaa tai kukinnan alkaessa käyttäen terävää veistä tai suurilla aloilla leikkuukonetta. Kasvustoon jätetään 5–10 cm:n sänki.
Elokuun jälkeen kasvustoa ei pitäisi leikata, jos sen halutaan talvehtivan. Matalaan kasvustoon kertyy helposti pölyä, joten suojainten käyttöä suositellaan kuivattujen yrttien käsittelyssä.
Miten timjami kuivataan?
Useimmat mausteyrtit voi hyvin kuivattaa huoneenlämmössä tarjottimelle levitettynä tai ohuissa nipuissa ripustettuna, maku säilyy vähintään vuoden. Pane tarjotin kuivaan, lämpimään paikkaan, niin yrtit kuivuvat nopeasti.
Työskentele kasvosuojaimen kanssa, koska yrtit pölyävät ja käytä kk-hanskoja tai pese kätesi hyvin ja kuivaa huolella, kun pussitat kuivat yrtit mielellään paperipusseihin, jotka suljet ja säilytät yrtit kuivassa tilassa valolta ja kosteudelta suojassa. Näin yrttisi säilyvät useita vuosia.
Kuivattujen yrttien maku on tuoreita yrttejä vahvempi. Yksi teelusikallinen kuivattua yrttiä vastaa noin 1 ruokalusikallista tuoretta.
Satoisuus
Koska timjami tarvitsee lämpöä, sadot vaihtelevat vuosittain kesän sääolojen mukaan. Muovikatteessa kasvatetuilla kasveilla sato on ollut Mikkelissä 0,3–1,8 kg/ m2. Harjuviljelyssä sadot ovat olleet samaa luokkaa. Talvehtineen kasvuston sato saattaa olla hieman yksivuotisen satoa korkeampi.
Lähteet:
Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely, Helsinki 1995.
Bertalan Galambosi: Luonnonmukainen yrttiviljely. Helsinki 1993.
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Ursula Pelttari: Ryytimaa. Juva 1995
